"Larksit" nousevat kello 6:00 ja menevät nukkumaan klo 22:00, ja "pöllöt" nousevat klo 17:00 ja nukahtavat klo 7-8 aamulla. Äskettäisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat, minkä tyyppiset ihmiset ovat alttiimpia masennukselle. Tulokset julkaistiin Nature-lehdessä.
Kuinka "kronotyyppi" vaikuttaa ihmiseen?
Uniajakrotyyppi on suositeltava aika aktiivisuudelle ja rentoutumiselle. Unetyyppien jakauma on sama kaikkialla maailmassa: se seuraa Gauss-käyrää, jonka molemmilla puolilla on vastaavat äärimmäisyydet. Murrosiän aikana keskiarvo muuttuu kohti myöhemmin tapahtuvaa heräämistä. Murrosiän jälkeen havaitaan muutos kohti aikaisempaa heräämistä.
Työviikon aikana pöllöille kertyy "unetunne", joka "kompensoi" viikonloppuisin lisääntyneen unen vuoksi.
Toisaalta harsat nukkuvat yhtä kauan työviikolla ja viikonloppuisin. Pöllöt elävät selvästi rytmiään vastaan työaikana ja tottuvat siihen huonosti.
Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin eroa lomailun ja tuntien jälkeen nukkumisen välillä. Haukkojen ja pöllöjen välillä oli myös ero, entinen nukkui pidempään, sekä lomalla että ulkona. Ei johtuu vielä siitä, johtuuko tämä haireiden suuremmasta tarpeesta vai muista syistä.
Ero haukkojen ja pöllöjen välillä on kunkin ihmisen sisäisessä kellossa. Näitä sisäisiä kelloja löytyy melkein jokaisesta organismista: ne ovat geneettisesti määritettyjä ja muuttumattomia.
Sisäinen kello synkronoi kehon aineenvaihduntaprosessit kussakin solussa. Niin kutsutun kronotyypin määrittämisen yhteydessä tutkijat yrittävät määrittää vastaavan yksittäisen kehon ajan solujen molekyylianalyysillä.
Mitä kronotyypin ja masennuksen välillä on?
40 000 osallistujan tutkimuksessa käytettiin sairaanhoitajien terveystietoja. Tutkijat ovat keskittyneet kroonisten sairauksien naisten riskitekijöiden tutkimukseen. Analyysi osoitti, että kronotyypillä on merkittävä vaikutus masennuksen riskiin.
Tutkimuksen pääkirjailijan mukaan tulokset osoittavat jonkin verran kronotyypin ja masennuksen riskin välillä. Saadakseen paremman käsityksen näistä suhteista, työryhmä analysoi 40 000 sairaanhoitajatutkimuksen osallistujan tietoja.
Naiset olivat kaiken ikäisiä, keski-ikä oli 55 vuotta vanhoja, ja vuodesta 2009 he eivät olleet masentuneita. 37% osallistujista kutsui itseään hailareiksi, 53% - keskikokoisiksi ja 10% pöllöiksi. Sitten naisia tarkkailtiin 4 vuoden ajan, tarkistaen onko heillä masennus.
Ottaaan huomioon tekijät, jotka voivat vaikuttaa masennukseen, analyytikot havaitsivat, että "yöihmiset" elävät todennäköisemmin yksin. Pöllöt myös tupakoivat useammin ja heillä oli väärä luonne nukkua. Larksilla oli 12–27% alhaisempi masennuksen riski kuin niillä, jotka pitivät itseään keskityyppinä.
Riippuuko masennuksen riski geeneistä?
Genetiikalla on merkitystä siihen, kuuluuko henkilö piikkiin tai pöllöihin. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt geenit vaikuttavat ensisijaiseen unen herättämiseen ja masennuksen riskiin. Genetiikka ei kuitenkaan ole ainoa masennuksen liikkeellepaneva voima.
Tutkijoiden mukaan päivänvalo vähentää merkittävästi huonon mielialan riskiä.
Valomallien ja genetiikan roolin paljastaminen kronotyypin yhdistämisessä masennuksen riskiin on tärkeä seuraava askel tutkimuksessa.
Tutkijat huomauttavat, että kronotyyppi on masennuksen riskitekijä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki pöllöt olisivat tuomittu huonolle tuulelle. Kronotyyppi on otettava huomioon masennuksen yhteydessä, mutta tekijällä itsessään on vain vähän vaikutusta ihmisiin.
Jos päiväohjelma vaikuttaa mielenterveyteen, asiantuntijat suosittelevat sen muuttamista. Jos ihminen haluaa nukkua hyvissä ajoin, on tärkeää urheilla ja pysyä päivänvalossa mahdollisimman pitkään. Yksinkertaiset mutta tehokkaat vinkit auttavat energian ja mielenterveyden luonnollisessa ylläpidossa. Jos ilmenee merkittäviä unihäiriöitä tai masennusta, on suositeltavaa pyytää neuvoja asiantuntijalta.
